Colorado Avenue

Colorado Avenue Trailer

Alkuperäinen nimi Colorado Avenue
Lajityyppien Draama
Ensi-ilta
Tuotantovuosi 2007
Tuotantomaa Suomi
Ohjaajat Claes Olsson
Näyttelijät Birthe Wingren, Nicke Lignell, Peter Kanerva, Irina Björklund, Pekka Strang
Levittäjä Sandrew Metronome (FI-Cinema)

Tiivistelmä

Kirjailija Lars Sundin Pohjanmaa-eepokset ”Colorado Avenue” (1991) ja "Puodinpitäjän poika" (1997) ovat huikeita kertomuksia. Niissä peilautuu kuvitteellisen Siklaxin kylän ja kyläyhteisön kautta Pohjanmaan historia Amerikkaan muuttajien ajoista pirtun salakuljettajiin ja kieltolakiin. Claes Olssonin ohjaama Colorado Avenue seuraa Hanna Östmanin (Birthe Wingren) ja hänen poikansa Oton (Peter Kanerva) elämänkulkua. Pikkutyttönä Hanna joutuu äitinsä (Ylva Ekblad) kanssa jättämään kotinsa Rödskäretillä, kun hänen isänsä hukkuu merellä. Hannasta tulee Smedsin talon pikkupiika. Hän säästää rahaa Amerikan matkaan, ja vuonna 1893 hän matkustaa USA:han 18-vuotiaana - vakaana päätöksenään ansaita omaisuuksia suuressa lännessä. Kymmenen vuoden kuluttua Hanna palaa kahden lapsensa kanssa kotikyläänsä Siklaxiin, Pohjanmaalle. Tästä saa alkunsa elokuvan tarina. Amerikan dollareilla Hanna ostaa kivisen pellon ja rakentaa sille maalaiskaupan. Puodista tulee vähitellen kylän keskus, ja kyläläiset alkavat arvostaa uutteraa "Dollari-Hannaa". Itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen, kieltolain astuttua voimaan 1919, Hannan poika Otto aloittaa uransa yrittäjänä. Ja pian hänestä tulee viinan salakuljettajien "kanisterikuningas". Dollari-Hanna kokee joutuvansa poikansa vuoksi taas häpeään. Hän ei voi antaa anteeksi Otolle sitä, että tämä valitsi rikoksen tien. Muita tapahtumien kannalta keskeisiä henkilöitä ovat kunnanjohtaja Johannes Smeds (Nicke Lignell) ja hänen poikansa Erik (André Wickström) sekä Gustav (Guy Rosenholm), Oton apuri Dåhli-Johan (Pekka Strang) ja lääninetsivä Hoxell (Peter Snickars), joka kuumeisesti yrittää saada Oton satimeen salakuljetuksesta. Tapahtumapaikaksi Colorado Avenuessa kiinnittyy tarinan, kuvausympäristön ja omaperäisen suomenruotsin kautta Uusikaarlepyyn ja Vaasan seutu. Siklax-nimistä kylää ei kuitenkaan ole koskaan ollut; se on pohjalaisen rannikkoseudun historiallinen taikapiiri, yhtä aikaa mikä tahansa eikä mikään.